Kesän keikkojen yhteenveto - Trubaduuri kävi täällä osa1

08.12.2023
Kello 18. Valmistelut tehty, vahvistimet testattu, yleisöä tervehditty, biisit opeteltu, kappaleet kutakuinkin valittu, sanatkin tulostettu varmuuden vuoksi, kaikkia en ehtinyt opetella ulkoa. Jännittävyys yllättää, käyn hakemassa vielä vettä, puoliksi huvikseen. 

Hattu päähän, testataan hieman vielä ääntä, ja eikun menoksi. Aloitus spiikki, kokolailla 15 ihmistä terassilla, ihana auringonpaiste. Tuulta sopivasti, keli jossa voisi purjehtia lailla valon läpi iloisen tuulen. Silti täytyy hieman ponnistella, nythän tässä mennään eikä meinata. Ensimmäisenä biisinä, tuttuun tapaan "kaunis tulevaisuus" kappale, jolla vain on mukava aloittaa, vaikkei sitä kukaan tunne, hyvä että itsekään. Täytyy olla pokkaa tällä alalla. Trubaduurina, kansan viihdyttäjänä, -tunteiden tulkkina. Kappale syntyi hetken hujauksessa, freestylenä. Sanoma juhlistaa elämää, keskittyä olennaiseen ja nähdä se mitä on, ei tuntea puutetta tai huolta siitä mitä ei ole. Kappaleen ydinsanoma, johon lisättynä "meil on vapaus, meil on toisemme, meil on koko elämän kortemme, meil on kaunis tulevaisuus" Ei ihme että tuntuu hyvältä laulaa se. Lahjana se on saatu ja ilo se on jakaa. Harvoin sitä näin tarkkaan tulee mietittyä, mutta nyt kun siihen lähdin, niin antaa mennä. 

Jo pelkkä "meillä on vapaus" tuntuu syvällä sielussa asti, kuinka tärkeä muistaa se, ja tuntea se ihan tunteena. Ja mitä vapaus on? -siihen sisältyy kirjojen verran, se on meidän synnyinoikeus ja se pysyy halutessamme koko elämän meidän matkassa. "Aina on vapaus valita, kuinka suhtautua vallitseviin olosuhteisiin. Se on ainoa mitä meiltä ei voi kukaan viedä pois." Viktor E Franklinin elämänohje on kultaa. 


Meillä on toisemme. Tämän voi kuulla ja tuntea yhteisön olemassaolona, ja/tai myöskin ihmissuhteena. Tärkeä tunne ja muistaa myös tämä. Mikä olisikaan onnellisuuden ja hyvän elämän kannalta oleellisempaa?

Meillä on koko elämän kortemme. Tämän tajusin itse kesän lopulla, lähes puoli vuotta biisin syntymisen jälkeen. Jos jokainen kannamme korttamme kekoon, kuvainnollisesti, -kannamme sitä koko elämämme. Tämän voi ajatella kahdella tavalla ainakin. Ensimmäisessä juuri näin, eli me kannamme sitä aina, elämämme teot ja valinnat muokkaavat sitä, ja fiiliksen mukaan se saattaa olla hyvinkin kevyt, tai raskas korsi päivästä ja tuulesta riippuen. Se kuitenkin meillä on, ellemme halua ajatella tätä myös tosiella tapaa: Se kaikki mitä elämässä olemme jo tehneet, kaikki se mitä olemme kantaneet, sehän meillä on, joko fyysisesti tai mentaalisesti, muistoina ja ajatuksina. Toisaalta tätäkin voi muokata ja kuten elämä, aina se elää meidän mukanamme. 

Meillä on kaunis tulevaisuus. Muistetaan myös tämä, elämä on ihmeitä ja yllätyksiä täynnä. Odottaessa kauneutta tulevaisuudelta, voimme oppia näkemään ja laskeutumaan siihen tilaan, mitä taivaaksi kutsutaan. Taisi olla niin, että sinä hetkenä kun loin tätä lausetta, mielessäni oli muisto siitä hetkestä, kun olin lukenut juuri jostain lehtikirjoituksen alun, jossa oli joku iso prosenttimäärä, ja teksti, x% nuorista kokee tulevaisuuden olevan... ilman lehden tilausta en nähnyt, miten kirjoitus jatkui, mutta mieleeni tuli muutamia sanoja. En usko, että sana olisi ollut kaunis, mutta näin toivoisin. Siksi jos siinä vaiheessa tavallaan kai pyysin tämän kappaleen tulevan. Ja niin kävi. Artistina, trubaduurina ja viihdetaiteilijana nautin suuresti tästä, suurien tai pientenkin viisauksien siementen piilottamisesta arkisiin ilmauksiin, ilmavan keveisiin kappaleisiin, joiden tunnen itsekin olevan kuin maisemia, joita maalailen keskelle kaupunkien ________.

Luo kotisivut ilmaiseksi!